ÅSTRÖM

2015-2018 Oulu

Oulun keskustan Hupisaarten puiston välittömään läheisyyteen Lasaretinväylän varteen rakennetut Åströmin Ranta, -Piha, -Puisto ja -Raitti luovat modernin tulkinnan alueen teollisesta historiasta. 1800-luvun loppupuolella toimintansa aloittaneen Åströmin nahkatehtaan säilyneet ja saneeratut rakennukset ovat luoneet alueelle vahvan teollisen identiteetin. Niiden arkkitehtuuri ilmentää niin paikallisuutta kuin vahvaa suhdetta luontoympäristöön.

Alueesta järjestettiin vuosina 2009–2010 tontinluovutuskilpailu. Sen asuinrakennuskokonaisuuden arkkitehtuuri valikoitui toteutettavaksi ehdotuksista, joita rakennuttaja tilasi kolmelta arkkitehtitoimistolta. Valintaryhmään kuului mm. Hartelan edustajia sekä Oulun kaupungin silloinen asemakaavapäällikkö. Asemakaava määritteli painopisteiksi kulttuuriperinnön arvostuksen, alueen elävöittämisen ja liittämisen vahvemmin ympäristöönsä. Nahkatehtaan rakennukset edustivat aikakautensa arkkitehtuuria, jolle oli tyypillistä voimakkaat kattomuodot ja puhtaaksimuuratut/-rapatut julkisivut.

Uudet kerrostalot, jotka on rakennettu entisen nahkatehtaan pääkonttorin, sähkölaitoksen ja nykyisen taidemuseon väliin, tukevat ja täydentävät paikan teollista henkeä. Niiden voimakkaat, suojaavat harjakatot luovat uuden tulkinnan olemassa olevasta rakennuskannasta. Pihatilojen suunnittelussa oli esikuvana eurooppalainen keskiaikainen intiimi katutila. Siinä tavoiteltiin myös aktiivista, oleskelua tukevaa tilaa, josta avautuisi näkymiä Lasaretinväylälle ja Hupisaarille. Rakennusten välinen, taiteilija Moosa Myllykankaan luoma värillinen pihakansi, joka sai innoituksensa viereisestä Oulun Taidemuseosta, muodostaa osan alueen kulttuuripihatilasarjasta. Pihan kuviointi ja rakennusten väliin pingotetut valaisin vaijerit viittaavat myös alueen historiaan: Oulun kaupunki sai aikoinaan toisena Suomessa sähkökatuvalonsa, ja niiden sähkövirta tuotettiin Åströmin tehdasalueen voimalassa.

Åströmin Ranta, -Piha ja -Puisto ovat 4–6 kerroksisia pistetaloja, ja ne sijaitsevat aivan Lasaretin kanavan varrella. Viisikerroksinen Lasaretin Raitti sijaitsee korttelia halkovan piharaitin toisella puolella Kasarmintien vieressä. Lasaretinväylän alueen saneerattuihin vanhoihin rakennuksiin on sijoitettu mm. palvelukoti ja erilaisia kulttuurialan toimitiloja. Alueen asemakaava edellytti julkisivuissa käytettäväksi punatiiltä vaalean rappauksen ohella. Koska kerrostalojen autopaikat sijoitettiin pihakannen alle, muodostui julkisivurakenteen painosta tekijä, joka johdatti luopumaan tiilimuurauksesta. Ratkaisuksi valikoitui muualla Euroopassa julkisivuverhouksissa käytetty savikattotiili. Sen avulla säilytettiin ympäröivien vanhojen rakennusten tunnelma ja luonnonmateriaalin tuntu. Viereisen sähkölaitoksen mansardikaton muoto herätti ajatuksen uudentyyppisestä julkisivuratkaisusta, jossa katto taittuisi mansardikaton lailla seinälle modernilla tavalla. Ainoastaan katon ja seinän taitekohdassa kulkeva räystäskouru jakoi ne omiksi alueikseen. Julkisivussa ja katossa käytetyn savikattotiilen materiaaliksi valittiin paanumainen kattotiili. Talojen rannan puoleisilla sivuilla käytettiin vaaleaa rappausta, sen sijaan Åströmin Raitti on rapattu vaaleaksi pitkiltä sivuiltaan ja tumman harmaa peltikatto taittuu päätyjen julkisivumateriaaliksi.

Lasaretinväylän asuntojen terassit ja parvekkeet ovat liitettävässä asuinhuoneisiin lattiasta kattoon ulottuvien lasiliukuseinien avulla. Lasiseinät muodostavat tiloihin työntyviä lasinurkkauksia, jotka lisäävät tilojen visuaalista jatkuvuutta puistoympäristöön sekä lähiympäristön historiallisiin kortteleihin. Kaikkien asuntojen pohjaratkaisut tarjoavat näkymiä puistomaisille Hupisaarille ja Lasaretinväylälle. Ylemmistä asunnoista näkymät kantavat Hupisaarten yli Oulujoen suistoon ja kohti kesäistä auringonlaskua.